Metsäluonto ja luonnon monimuotoisuus – tehtäviä ja ideoita opetukseen
Lempiasiat luonnossa käsitekartta
Mitä tykkään tehdä ulkona luonnossa? Mikä metsässä on kivaa?
Tehdään oppilaiden kanssa käsitekartta
- Mind mapin voi tehdä esimerkiksi Flingaan tai yhteisesti valkotaululle
- Jokainen oppilas kirjoittaa 1-5 asiaa, jota hän tykkää tehdä metsässä (esim. poimia mustikoita, katsella lintuja, leikkiä piilosta)
- Jos tehtävää ei tehdä verkkoalustalle, oppilaat voivat ensin kertoa keksimänsä asiat pienessä ryhmässä, jonka jälkeen kerätään ryhmän vastaukset näkyville taululle
- Asioiden läpikäynnin yhteydessä voi puhua jokaisenoikeuksista. Miten voisi toimia metsässä vahingoittamatta luontoa? Tarvittaessa käsittele esiin nousseet selkeästi kielletyt tai luvanvaraiset asiat.
Lisätietoa ja virikkeitä teemaan:
- Luontoon.fi – Jokaisenoikeudet
Lähimetsän/puiston havainnointi
Lähtekää yhdessä lähimetsään tai puistoon. Jaa oppilaille kysymyspaperi ja kynä.
Anna seuraava tehtävä:
Havainnoi luonnonympäristöä hiljaa 10 minuutin ajan. Kirjoita havaintojasi ylös vastaen seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä metsässä/puistossa on meneillään?
- Mihin asioihin kiinnität huomiota?
- Mitä tuoksuja haistat?
- Tuntuuko paikka joltain? Miltä?
- Millainen sää on?
- Näkyykö eläimiä tai ötököitä?
- Mitä puita ja kasveja näet?
- Mikä vuodenaika on kyseessä? Mistä sen huomaa?
- Mikä jäi mietityttämään?
Tehtävän voi purkaa luonnossa keskustellen tai myöhemmin luokkahuoneessa.
- Jakakaa tekemänne havainnot esimerkiksi vuorotellen piirissä. Keskustelkaa vuodenaikaan liittyvistä muutoksista luonnossa ja havaintopaikan piirteistä.
- Kootkaa luokassa havainnot yhteiseen taulukkoon tai ajatuskartaksi esimerkiksiPadlet– tai Flinga-sovellusten avulla. Voitte jäsennellä havainnot eri kategorioihin, esim. sääilmiöt, linnut, kukat, puut, ötökät jne.
- Havainnoista voi tehdä luokassa taideteoksen esimerkiksi maalaamalla tai muovailuvahalla.
- Jatkotehtävänä voi ottaa selvää niistä asioista, jotka jäi mietityttämään. Joko yhteisesti keskustellen tai itsenäisesti internetistä tutkien.
Puututkimus ja haastattelu
Tehtävän tavoitteena on tutustua paremmin puulajeihin. Mennään luokan kanssa ulos, jakaudutaan pienryhmiin ja ohjeistetaan jokaista ryhmää etsimään oma puu, jonka luokse mennä. Oppilaat tutkivat puita alla olevien kysymysten avulla ja kirjaavat ylös vastauksia.
Katsele ylös latvuksiin ja tutki puun runkoa ja sen kasvupaikkaa:
- Millaiset lehdet, silmut tai neulaset puulla on? Mitä muita tuntomerkkejä puusta löytyy (mm. kaarna, korkeus, oksisto)?
- Mitä lajeja puun rungolla ja sen latvassa elää?
- Mitä muita lajeja puun lähellä elää?
- Minkälainen kasvupaikka puulla on? Onko se märkä vai kuiva? Minkälaista maa on (esim. kiveä, multaa, pehmeää, kovaa…)?
- Mistä luulet tai tiedät puun saavan ravintoa ja energiaa?
- Selvitä puulaji etsimällä tietoa esimerkiksi Suomen metsäyhdistyksen Betulasta Pinukseen -puulajikorttien avulla
Kuvittele, että puusi osaa puhua! Mitä se vastaisi seuraaviin kysymyksiin?
- Mikä on nimesi?
- Mikä on ulkonäössäsi hienointa?
- Kuinka vanha olet?
- Mitkä metsän lajit ovat parhaita kavereitasi?
- Mistä saat ravintoa kasvamiseen ja elämiseen?
- Keksi itse lisää kysymyksiä
Kirjoita haastattelu ja ota hienoja kuvia puusta eri näkökulmista. Tee haastattelusta ja kuvista artikkeli joko tietokoneella tai käsin mielikuvitusta käyttäen.
Tee metsäsuhdetesti!
Jokaisella suomalaisella on suhde metsään. Kantar TNS selvitti vuonna 2018 suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja. Selvityksen mukaan 83 prosentille suomalaisista metsä on melko tai erittäin tärkeä. Selvityksessä tunnistettiin kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Tunnetilojen kirjo kuvaa ihmisten tapoja suhtautua metsään ja avaa näkemyksiä siihen, mitä kaikkea metsä voi yksilölle merkitä ja tarjota. Jokaisella meistä on yhtä aikaa ja eri elämänvaiheissa erilaisia tapoja olla suhteessa metsän kanssa. Jokaisessa meistä asuu enemmän tai vähemmän kaikkia kuutta tunnetyyppiä. Kaikkien metsäsuhteissa on yhteisiä elementtejä, kuten halu toimia luonnon hyväksi. Suomalaiset kokevat, että metsä poistaa stressiä ja siellä saa olla oma itsensä. Erojakin metsäsuhteistamme löytyy.
Kokeile pikatestillä millainen on sinun metsäsuhteesi! Tunnistatko testin sinulle antamat päällimmäiset tunnetyypit metsäsuhteessasi? Testin on laatinut Suomen metsäyhdistys.
Peukaloisen luontopolku
Anna oppilaille tehtäväksi yksin, parin kanssa tai pienryhmissä, suunnitella miniatyyriluontopolku, seuraavin ohjein:
Mene lähimetsään tai läheiselle kalliolle ja suunnittele metrin pituinen miniatyyriluontopolku peukalon kokoiselle mielikuvitushahmolle tai vaikkapa legoukolle. Ota mukaan metrin mittainen naru tai lanka sekä muutama cocktailtikku (voit myös kerätä tikkuja metsästä). Etsi mahdollisimman monipuolinen alue ja asettele polkunaru haluamallasi tavalla. Tutki mitä löytyy polun varrella ja merkkaa erityisen hienot tai tärkeät kohteet tikulla. Voit käyttää tutkimiseen suurennuslasia tai luuppia, jos sinulla on sellainen.
Kirjoita muistiin luontopolun eri kohteet ja ota niistä valokuvia tai videokuvaa. Kerää lopuksi luonnosta pois naru ja tikut sekä muut rakennelmasi. Tee sisälle tullessasi luontopolun esite, jossa kerrot polun varrella olevasta luonnosta, lajeista ja maisemista. Muista luonnonsuojelunäkökulma!
Kevätseuranta
Osallistukaa luokan kanssa Luonto-Liiton kevätseurantaan. Lasten kevätseurannassa tarkkaillaan kevään tuloa seuraamalla 13 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea. Kevätretkelle voi lähteä yksin, kaverin tai perheen kanssa. Kevätretki voi olla pieni kierros kotipihalla tai pidempi eväsretki lähimetsään tai rannalle. Kevätseurantasivuilta löytyy tulostettava kevätkortti tai sen voi tilata Luonto-Liitolta. Ota kevätkortti mukaasi, ja merkitse sille havaintosi lajeista. Lisätietoja lasten kevätseurannasta >
Ötökkätaidetta
Nimeä jokaiselle oppilaalle oma ötökkä, Ulkoluokka -materiaalien selkärangattomat-korteista. Tulosta ja jaa lajikortit oppilaille. Oppilas tekee omasta ötökästään taideteoksen luonnonmateriaaleista maapohjalle, esimerkiksi lähimetsässä. Muistuta oppilaitasi jokaisenoikeuksista (eli otetaan vain irtonaisia keppejä ja oksia, ei irroteta sammalta tai jäkälää maasta). Taideteoksesta otetaan kuva ja se lähetetään opettajalle, joka esittelee kaikki ötökkätaideteokset luokalle. Oppilaat yrittävät arvata, mistä eliöstä on kysymys.
Jatkotehtävänä voit pyytää oppilaita etsimään tietoa omasta ötökästä: minkälaisessa ympäristössä se elää, mitä se syö, minkä kokoinen se on ym.
Etsi lahopuu ja tutki sitä
Lahopuu ylläpitää jopa rikkaampaa lajistoa kuin elävä puu. Lahoamisen edetessä kuollut muuttuu eläväksi silmiemme edessä. Hyötyjiä ovat muun muassa sammalet, sienet, hyönteiset ja hyönteisiä syövät eläimet. Kaikkien puulajien kuolleet järeät rungot ovat luonnon kannalta arvokkaita, olivatpa ne pystyssä tai maassa makaamassa. Eniten puutetta on järeästä lehtilahopuusta. Pystyyn kuolleet puut tarjoavat ravintoa hyönteisiä syöville tikoille, mikä on elintärkeää etenkin talvella. Ne tarjoavat pesäpaikkoja tiaisille ja muille kolopesijöille, elinympäristöjä kääville ja kovakuoriaisille sekä päällysvieraina rungolla eläville jäkälälajeille. Lämpimässä ja paisteisessa ympäristössä olevilla koivupökkelöillä elää hyvin runsas kovakuoriaislajisto. Lahopuulla elävät sieni- ja hyönteislajit muuttuvat lahoamisen edetessä. Maahan kaatuneilla lahopuilla elää erilaista lajistoa kuin pystyyn kuolleilla, koska ne ovat kosteammassa ja varjoisammassa ympäristössä. Maapuilla elää kääpiä, sieniä, kovakuoriaisia ja muita selkärangattomia eläimiä, jäkäliä ja maksasammalia. (Lähde: WWF Suomen Metsänhoito-opas)
Anna oppilaille tehtäväksi etsiä lähimetsästä lahopuu ja tutkia sitä:
Mene lähimetsään ja etsi lahopuu, eli pystyyn kuollut puu tai jo maahan kaatunut lahopuu, ja ota se tutkimuskohteeksi. Löydätkö tikan tekemiä koloja? Onko kaarna irronnut ja löydätkö paljaassa rungossa kaarnakuoriaisen jälkiä? Löydätkö hyönteisiä tai muita pieneliöitä? Löydätkö kääpiä, eli puussa kasvavia sieniä? Kasvaako puussa jäkäliä tai sammalia? Ota kuvia löydöksistä ja kirjoita muistiin, mitä kaikkea elämää löysit lahopuusta. Huomasitko, että vaikka puu on kuollut, se on täynnä elämää?
Luontoneliö
Anna oppilaille tehtäväksi tutkia ja laske lajimääriä neliömetrin kokoiselta ruudulta. Anna mukaan paperi, kirjoitusalusta ja kynä, sekä seuraavat ohjeet:
Mittaa 1×1 metrin alue luonnossa, ja rajaa se esimerkiksi kepeillä. Tutki aluetta tarkasti ja laske montako erilaista lajia löydät: varvut, heinät, sammalet, jäkälät, hyönteiset, hämähäkit, nilviäiset. Tee lajimääristä taulukko (lajinimiä ei tarvitse tietää). Tee samanlainen neliö johonkin toiseen paikkaan, ja tutki sitä samalla tavalla. Vertaa tuloksia ja mieti, miten neliöt erosivat toisistaan ja mistä erot voisivat johtua. Oliko toisessa enemmän lajeja kuin toisessa? Oliko maasto jotenkin erilainen? Onko ihminen vaikuttanut jompaankumpaan alueeseen, miten? Voit valita alueet sattumanvaraisesti, vaikka heittämällä kepin olan yli, tai etsimällä mahdollisimman erinäköiset alueet.
Pihan monimuotoisuus
Tee WWF Suomen helppo pihan monimuotoisuusselvitys mobiilisti:
Kännykällä tai tabletilla pihassa toteutettava tehtävä, jossa oppilas tutkii pihan ominaisuuksia monimuotoisuuden näkökulmasta eli kuinka laajalle kirjoille lajeja piha voi tarjota elinympäristön. Typeform-kyselyn muodossa oleva yksinkertainen testi sisältää seitsemän kysymystä ja tarjoaa lopuksi karkean arvion pihasta: xx/40 pistettä sekä sanallinen arvio.
Metsän monimuotoisuus
Tee WWF Suomen helppo metsän monimuotoisuusselvitys mobiilisti:
Kännykällä tai tabletilla metsässä toteutettava tehtävä, jossa oppilas tutkii metsän ominaisuuksia monimuotoisuuden näkökulmasta eli kuinka laajalle kirjoille lajeja metsä voi tarjota elinympäristön. Typeform-kyselyn muodossa oleva testi sisältää neljä kysymystä ja tarjoaa lopuksi karkean arvion metsästä: xx/51 pistettä sekä sanallinen arvio.