Haltian tarina

Haltian rakennus ja arkkitehtuuri saivat kipinän Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, maailman synnystä kertovasta runosta. Sen mukaan alussa oli vain vettä ja ilmaa. Ilmatar, ilman impi ikävystyi yksinäisyyteensä ja laskeutui alkumereen. Pesäpaikkaa etsivä sotka, nykykielellä telkkä, teki pesänsä Ilmattaren polvelle ja muni siihen kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Hautominen alkoi kuumottaa Ilmattaren polvea, ja hän liikautti sitä, jolloin munat vierähtivät veteen ja särkyivät. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet.

Haltia muistuttaa muniaan hautovaa sotkaa. Rakennuksen torni on kuin linnun kaula, ja linnun pää on kääntynyt katsomaan Pitkäjärvelle. Katon aurinkopaneelit muistuttavat linnun höyheniä. Sotkan muna löytyy lopulta Haltian päänäyttelystä. Talo tekee tiedosta elämyksen. Haltia ympäröi kävijän tarujen ja myyttien maailmalla, jossa ovat samaan aikaan läsnä muinaissuomalainen luonto ja nykyluonto. Kaiken innoittaja on kalevalainen kulttuuri.

Kului aikoa vähäisen, pirahteli pikkaraisen.
Tuli sotka, suora lintu; lenteä lekuttelevi
etsien pesän sijoa, asuinmaata arvaellen.

Lenti iät, lenti lännet, lenti luotehet, etelät.
Ei löyä tiloa tuota, paikkoa pahintakana,
kuhun laatisi pesänsä, ottaisi olosijansa.

Viiden vuodenajan maailma

Päänäyttelysalissa koet vuodenaikojen taian ja luonnon luomisvoiman maustettuna ripauksella kalevalaista mytologiaa Päänähtävyytemme on jättimäinen luontopanoraama. Sen upeiden maisemien lisäksi päänäyttelystä löytyy taideteoksia, dioraamoja, videoesityksiä ja toiminnallisuutta. Kokemusta syventää näyttelylippuun sisältyvä ääniopaste.

Haltian Viisi vuodenaikaa -niminen 18 metriä leveä panoraamaseinä tarjoaa kokonaisvaltaisen luontoelämyksen. Se johdattaa sinut Saaristomereltä tuntureiden laelle, kaikkiin Suomen 40 kansallispuistoon. Tunnistatko sinä muuten Suomen luonnon viisi vuodenaikaa?

Panoraamamaisema

Liitelevi, laatelevi; arvelee, ajattelevi:
”Teenkö tuulehen tupani, aalloillen asuinsijani?
Tuuli kaatavi tupasen, aalto vie asuinsijani.”

Niin silloin ve’en emonen, veen emonen, ilman impi,
nosti polvea merestä, lapaluuta lainehesta
sotkalle pesän sijaksi, asuinmaaksi armahaksi.

Sotkanmuna

Sotkanmuna Haltian näyttelysalissa

Alkumuna on useiden kansojen vanhoissa luomistaruissa maailman alku ja synnyttäjä.  Suomessa alkumuna tunnetaan Kalevalasta.  Sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa, munat särkyivät mereen ja niistä tuli maa, taivas, tähdet ja aurinko.

Päänäyttelyssä kohoaa tuo pyhä kaiken alku, suuri Sotkanmuna, koko Haltian sydän, joka sitoo yhteen Haltian taustalla olevan idean maailman synnystä. Sotkanmunan rakenne on kuin yli tuhannen palan palapeli, jossa jokainen pala on yksilöllinen ja erilainen.

Tuo sotka, sorea lintu, liiteleikse, laateleikse.
Keksi polven veen emosen sinerväisellä selällä;
luuli heinämättähäksi, tuoreheksi turpeheksi.

Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi.
Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen.

Syntynyt sijaansa

Haltia on suunniteltu rakennuspaikan ehdoilla. Sitä ympäröivät upeasti Suomen luonnon tunnusmerkit: peruskallio, järvi ja metsä. Haltian arkkitehtuuri heijastaa suomalaisten omaleimaista luontosuhdetta ja ympäristön hyvinvoinnin vaalimista.

Arkkitehtuurissa kaartuva, vapaa viiva kohtaa suorakaiteisen, rationaalisen maailman, mikä symboloi luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön kohtaamista. Haltia näyttää kaartuvien ja suorien linjojen avulla puurakentamisen erilaiset ulottuvuudet: puun liitosmahdollisuudet, paikalla toteutetun ja toisaalta suoraa linjaa suosivaan esivalmistustekniikkaan perustuvan rakentamisen sekä perinteiset ja modernit puunkäsittelytavat.

Haltian pohjoissivu on suojassa kallion sisällä ja konkretisoi pohjoisen suunnan symboliikkaa: kylmyyttä, hämäryyttä ja suojaan käpertymistä. Rakennuksen eteläsivu puolestaan kurottaa kohti järvimaisemaa ja henkii eteläisen suunnan symboliikkaa: avoimuutta, valoa ja lämpöä.

Pohjoispuolen seinälinjan pehmeä muoto sovittaa Haltian kallion syliin. Kaartuvan seinän rajaamassa tilassa sijaitsevat Haltian näyttelyt, jotka osaltaan myös kiteyttävät arkkitehtuurin alkuajatuksen: kalevalaisen luomiskertomuksen ja sotkan munan. Haltian torni kurottaa ilmaan linnun kaulan lailla.

Haltia sopii jyrkälle rinnetontille ja maisemaan luontevasti kuin lintu pesäänsä.

Alkoi hautoa munia, päätä polven lämmitellä.
Hautoi päivän, hautoi toisen, hautoi kohta kolmannenki.

Jopa tuosta veen emonen, veen emonen, ilman impi,
tuntevi tulistuvaksi, hipiänsä hiiltyväksi;
luuli polvensa palavan, kaikki suonensa sulavan.

Mesikämmenen mailla, karhun pesäkolossa

Karhu on ollut muinaissuomalaisille arvostettu ja pyhä eläin. Sitä on kuitenkin myös pelätty, minkä takia karhusta on käytetty monia kiertoilmauksia. Karhu on tarinan mukaan laskettu taivaalta Otavan tähtikuviosta. Usean pohjoisen kansan mytologiassa karhu on ihmisen sukua, ja ehkä myös muinaiset suomalaiset ovat ajatelleet näin.

Haltian uumenista löytyy myös karhunpesä. Siellä Halla-karhu nukkuu pitkän talven yli, ja jos uskallat, voit hiipiä sen pesään kuuntelemaan kuinka se hengittää. Sanovat jotkut sen myös kuorsaavan!

Vavahutti polveansa, järkytti jäseniänsä:
munat vierähti vetehen, meren aaltohon ajaikse;
karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi.

Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan.
Muuttuivat murut hyviksi, kappalehet kaunoisiksi:

Peruskivessä viesti tuleville sukupolville

Haltian peruskiveen muurattiin lieriö, joka sisälsi Haltian peruskirjan, havainnekuvat ja pääpiirustukset, muurauspäivän Helsingin Sanomat, käytössä olevia kolikkoja, valtionmaiden kartan ja kansallispuistolakanan. Peruskirjan päätössanat kertovat Haltian perimmäisen tarkoituksen: keskuksen tehtävä on innostaa kävijät, erityisesti lapset ja nuoret, luontoon.

Lieriöön laitettiin myös kivet viidestä kansallispuistosta, jotka sijaitsevat Suomen eri kolkilla: Lapista, Merenkurkusta, Kolilta, Tammisaaren kansallispuistosta ja Helvetinjärven kansallispuistosta. Kivet muistuttavat siitä, että Haltia edustaa kaikkia Suomen kansallispuistoja.

Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltian synnystä

Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltian inspiroineesta tarinasta

Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltian puuarkkitehtuurista

munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi,
munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi;

yläpuoli ruskeaista päivöseksi paistamahan,
yläpuoli valkeaista, se kuuksi kumottamahan;

mi munassa kirjavaista, ne tähiksi taivahalle,
mi munassa mustukaista, nepä ilman pilvilöiksi.

Haltian kumppanit

Haltia tekee aktiivista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, mm. pääkaupunkiseudun kunnat ja kaupungit sekä yritykset. Päärahoitus tulee valtiolta Metsähallituksen luontopalveluilta ympäristöministeriön budjetista sekä rahoittajakunnilta. Yritysyhteistyö mahdollistaa Haltian toiminnan kehittämisen ja parhaimpien mahdollisten ratkaisujen ja palveluiden löytämisen.

Rahoittajakumppanit

Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut, joka saa rahoituksen ympäristöministeriöltä. Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat lähikunnat kävijämäärien suhteessa. Puolet toiminnasta rahoitetaan Haltian omalla tulorahoituksella pääsylipuista, tilavuokrista sekä tuotemyynnistä. Toinen puoli vuosibudjetista katetaan seuraavasti:

Haltian toiminnan rahoitus:

  • Espoon kaupunki 35 %
  • Helsingin kaupunki 30 %
  • YmpäristöministeriöMetsähallitus 20 %
  • Solvalla Nedre Ab 5 %
  • Vantaan kaupunki 5 %
  • Kauniaisten kaupunki 1,7 %
  • Kirkkonummen kunta 1,7 %
  • Vihdin kunta 1,7 %

Haltian suunnittelu aloitettiin vuonna 2002 esi- ja perusselvityksillä. Vuonna 2008 Haltian rakentamista varten perustettiin kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut luontokeskus Haltiaa miljoonalla eurolla. Haltia on mukana myös useissa hankkeissa, joilla haetaan rahoitusta sen toiminnan kehittämiseen.

Yritysyhteistyö

Suomen luontokeskus Haltialla on useita yhteistyöyrityksiä. Yritysyhteistyön tavoitteena on lisätä Haltian vaikuttavuutta Suomen upeimpien luontokohteiden näyteikkunana. Yritysyhteistyössään Haltia noudattaa valtiovarainministeriön ohjeita Sponsoroinnin periaatteet valtionhallinnossa.

Haltia valitsee kumppaneikseen yrityksiä, jotka vastaavat arvoiltaan Haltian arvoja ja osaamiseltaan Haltian tavoitteita.

Haltian kumppanit ovat sitoutuneet Haltian tavoitteeseen tarjota Haltian kävijöille syviä luontoelämyksiä, innostaa heitä lähtemään retkelle Suomen luontoon ja tukea lasten ja nuorten luontosuhteen syventymistä. Yhteistyöllä halutaan myös edistää korkeatasoista ekologista arkkitehtuuria, rakentamista ja teknologisia ratkaisuja. Yritysyhteistyö lisää Haltian mahdollisuuksia toteuttaa toimintaansa ja palveluitaan ekologisesti ja teknisesti korkeatasoisesti sekä palvella asiakkaita heidän tarpeistaan lähtien.

Haltia on kiinnostunut laajentamaan yhteistyöyritysverkostoaan. Yhteydenotot luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi.
Delicatessen ravintolapalvelut-logo

Delicatessen Ravintolapalvelut on vahvasti kotimainen, luotettava ja vastuullinen yritys. Kaikki ruoat valmistetaan ammattikeittiössä ja yritys ottaa vastuun maukkaista, kauniista, selkeistä ja johdonmukaisista menukokonaisuuksista, joita voidaan joustavasti muokata asiakkaan toiveiden mukaisiksi. Delicatessenin arvoja ovat laadukkuus, välittäminen henkilökunnasta ja asiakkaista sekä vastuullisuus (yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen vastuu), jotka kaikki näkyvät jokapäiväisessä tekemisessä.

Delicatessen Ravintolapalvelut vastaa Ravintola Haltian toiminnasta.

Fjällräven-logo

Fenix Outdoor AB on ruotsalainen pörssilistattu yhtiö, jonka liikevaihto on n. 148 Meur ja joka tarjoaa tuotteita aktiiviseen elämäntapaan, ulkoiluun ja retkeilyyn. Pörssiyhtiö omistaa mm. Partioaitan ja Fjällräven-tuotemerkin.

Fenix Outdoor varustaa haltialaiset retkeilyhenkisillä Fjällräven-työasuilla.

Fortum-logo

Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jonka liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut, sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Fortumin visio on olla puhtaan energian edelläkävijä ja tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä.

Toukokuussa 2016 Haltiaan asennettiin aurinkosähköjärjestelmä yhteistyössä Fortumin kanssa. Järjestelmä on osa Fortumin virtuaalivoimalaitoshanketta (INTESEM – Intelligent Solar Energy Management from Cell to Grid), jolla pyritään saamaan lisätietoa hajautetun aurinkosähkötuotannon mahdollisuuksista. Hanketta tukee teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes.

Haltia Lake Lodge hotellin logo

Haltia Lake Lodge on Nuuksion upean kansallispuiston sydämessä, Suomen luontokeskus Haltian vieressä kesällä 2021 avattu luontohotelli, jossa voi elää kuin lintu pesässään. Irti hälystä ja turhuuksista, lumoavan vuonomaisen Nuuksion Pitkäjärven läheisyydessä – kuitenkin vain puolen tunnin päässä Helsingin vilinästä. Majoituksen lisäksi hotelli järjestää täydellisiä luontoelämyksiä, jotta vierailu olisi inspiroiva ja virkistävä. Kaikki toiminta rakentuu vakaasti luonnonsuojelun, kestävän kehityksen ja paikallisuuden periaatteille. Muinaissuomalaisessa mytologiassa maan haltia – eli luonto – on elämän suojelushaltija.

Nuuksio Lakeland logo

Nuuksio Lakeland yhteisöön kuuluu Nuuksion alueen luontomatkailuyrittäjiä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä ja pyrkivät edistämään alueen palveluiden löydettävyyttä ja elinvoimaa.

Partioaitta-logo

Partioaitta on Suomessa toimiva kauppaketju, joka myy tuotteita ja välineitä retkeilyyn ja ulkoiluun. Partioaitta aloitti toimintansa Suomen Partioliiton omistamana vuonna 1928. Vuodesta 2011 se on ollut osa ruotsalaista pörssiyhtiö Fenix Outdoor AB:ta, joka omistaa muun muassa Fjällräven-tuotemerkin.

Haltian ja Partioaitan yhteistyö on ensisijaisetsi tapahtuma-yhteistyötä. Molempien tahojen tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kiinnostumaan uusista luontolajeista. Osassa Haltian tapahtumia Partioaitta tarjoaa Haltian vierailijoille välinetestausta ja informaatiota retkeilytuotteista.

Retkipaikka-logo

Retkipaikka on Suomen suosituin outdoor- ja luontomatkailublogi, jossa on esitelty kuvin ja sanoin tähän mennessä yli 2500 suomalaista retkikohdetta. Tuomalla Suomen upeat luontokohteet suuren yleisön tietoon Retkipaikka edistävää matkailua ja antaa mahdollisimman monelle ihmiselle syyn lähteä poluille, pitkospuille ja nuotioiden äärelle nauttimaan luonnosta.

Retkipaikan taustayhtiö Jotuca Oy vastaa Haltian operatiivisesta toiminnasta.

Suomen luontokuvaajat-logo

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry järjestää Vuoden Luontokuva -kilpailun. Yhdistykseen kuuluu n 2800 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma.

Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista, sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.