Suomen luontokeskus Haltia

Haltian tarina

Haltian rakennus ja arkkitehtuuri saivat kipinän Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, maailman synnystä kertovasta runosta. Sen mukaan alussa oli vain vettä ja ilmaa. Ilmatar, ilman impi ikävystyi yksinäisyyteensä ja laskeutui alkumereen. Pesäpaikkaa etsivä sotka, nykykielellä telkkä, teki pesänsä Ilmattaren polvelle ja muni siihen kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Hautominen alkoi kuumottaa Ilmattaren polvea, ja hän liikautti sitä, jolloin munat vierähtivät veteen ja särkyivät. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet.

Haltia muistuttaa muniaan hautovaa sotkaa. Rakennuksen torni on kuin linnun kaula, ja linnun pää on kääntynyt katsomaan Pitkäjärvelle. Katon aurinkopaneelit muistuttavat linnun höyheniä. Sotkan muna löytyy lopulta Haltian päänäyttelystä. Talo tekee tiedosta elämyksen. Haltia ympäröi kävijän tarujen ja myyttien maailmalla, jossa ovat samaan aikaan läsnä muinaissuomalainen luonto ja nykyluonto. Kaiken innoittaja on kalevalainen kulttuuri.

Kului aikoa vähäisen, pirahteli pikkaraisen.
Tuli sotka, suora lintu; lenteä lekuttelevi
etsien pesän sijoa, asuinmaata arvaellen.

Lenti iät, lenti lännet, lenti luotehet, etelät.
Ei löyä tiloa tuota, paikkoa pahintakana,
kuhun laatisi pesänsä, ottaisi olosijansa.

Viiden vuodenajan maailma

Päänäyttelysalissa koet vuodenaikojen taian ja luonnon luomisvoiman maustettuna ripauksella kalevalaista mytologiaa Päänähtävyytemme on jättimäinen luontopanoraama. Sen upeiden maisemien lisäksi päänäyttelystä löytyy taideteoksia, dioraamoja, videoesityksiä ja toiminnallisuutta. Kokemusta syventää näyttelylippuun sisältyvä ääniopaste.

Haltian Viisi vuodenaikaa -niminen 18 metriä leveä panoraamaseinä tarjoaa kokonaisvaltaisen luontoelämyksen. Se johdattaa sinut Saaristomereltä tuntureiden laelle, kaikkiin Suomen 40 kansallispuistoon. Tunnistatko sinä muuten Suomen luonnon viisi vuodenaikaa?

Panoraamamaisema

Liitelevi, laatelevi; arvelee, ajattelevi:
”Teenkö tuulehen tupani, aalloillen asuinsijani?
Tuuli kaatavi tupasen, aalto vie asuinsijani.”

Niin silloin ve’en emonen, veen emonen, ilman impi,
nosti polvea merestä, lapaluuta lainehesta
sotkalle pesän sijaksi, asuinmaaksi armahaksi.

Sotkanmuna

Sotkanmuna Haltian näyttelysalissa

Alkumuna on useiden kansojen vanhoissa luomistaruissa maailman alku ja synnyttäjä.  Suomessa alkumuna tunnetaan Kalevalasta.  Sotka teki pesän Ilmattaren polvelle ja laski kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan. Ilmattaren liikauttaessa jalkaansa, munat särkyivät mereen ja niistä tuli maa, taivas, tähdet ja aurinko.

Päänäyttelyssä kohoaa tuo pyhä kaiken alku, suuri Sotkanmuna, koko Haltian sydän, joka sitoo yhteen Haltian taustalla olevan idean maailman synnystä. Sotkanmunan rakenne on kuin yli tuhannen palan palapeli, jossa jokainen pala on yksilöllinen ja erilainen.

Tuo sotka, sorea lintu, liiteleikse, laateleikse.
Keksi polven veen emosen sinerväisellä selällä;
luuli heinämättähäksi, tuoreheksi turpeheksi.

Lentelevi, liitelevi, päähän polven laskeuvi.
Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen.

Syntynyt sijaansa

Haltia on suunniteltu rakennuspaikan ehdoilla. Sitä ympäröivät upeasti Suomen luonnon tunnusmerkit: peruskallio, järvi ja metsä. Haltian arkkitehtuuri heijastaa suomalaisten omaleimaista luontosuhdetta ja ympäristön hyvinvoinnin vaalimista.

Arkkitehtuurissa kaartuva, vapaa viiva kohtaa suorakaiteisen, rationaalisen maailman, mikä symboloi luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön kohtaamista. Haltia näyttää kaartuvien ja suorien linjojen avulla puurakentamisen erilaiset ulottuvuudet: puun liitosmahdollisuudet, paikalla toteutetun ja toisaalta suoraa linjaa suosivaan esivalmistustekniikkaan perustuvan rakentamisen sekä perinteiset ja modernit puunkäsittelytavat.

Haltian pohjoissivu on suojassa kallion sisällä ja konkretisoi pohjoisen suunnan symboliikkaa: kylmyyttä, hämäryyttä ja suojaan käpertymistä. Rakennuksen eteläsivu puolestaan kurottaa kohti järvimaisemaa ja henkii eteläisen suunnan symboliikkaa: avoimuutta, valoa ja lämpöä.

Pohjoispuolen seinälinjan pehmeä muoto sovittaa Haltian kallion syliin. Kaartuvan seinän rajaamassa tilassa sijaitsevat Haltian näyttelyt, jotka osaltaan myös kiteyttävät arkkitehtuurin alkuajatuksen: kalevalaisen luomiskertomuksen ja sotkan munan. Haltian torni kurottaa ilmaan linnun kaulan lailla.

Haltia sopii jyrkälle rinnetontille ja maisemaan luontevasti kuin lintu pesäänsä.

Alkoi hautoa munia, päätä polven lämmitellä.
Hautoi päivän, hautoi toisen, hautoi kohta kolmannenki.

Jopa tuosta veen emonen, veen emonen, ilman impi,
tuntevi tulistuvaksi, hipiänsä hiiltyväksi;
luuli polvensa palavan, kaikki suonensa sulavan.

Mesikämmenen mailla, karhun pesäkolossa

Karhu on ollut muinaissuomalaisille arvostettu ja pyhä eläin. Sitä on kuitenkin myös pelätty, minkä takia karhusta on käytetty monia kiertoilmauksia. Karhu on tarinan mukaan laskettu taivaalta Otavan tähtikuviosta. Usean pohjoisen kansan mytologiassa karhu on ihmisen sukua, ja ehkä myös muinaiset suomalaiset ovat ajatelleet näin.

Haltian uumenista löytyy myös karhunpesä. Siellä Halla-karhu nukkuu pitkän talven yli, ja jos uskallat, voit hiipiä sen pesään kuuntelemaan kuinka se hengittää. Sanovat jotkut sen myös kuorsaavan!

Peruskivessä viesti tuleville sukupolville

Haltian peruskiveen muurattiin lieriö, joka sisälsi Haltian peruskirjan, havainnekuvat ja pääpiirustukset, muurauspäivän Helsingin Sanomat, käytössä olevia kolikkoja, valtionmaiden kartan ja kansallispuistolakanan. Peruskirjan päätössanat kertovat Haltian perimmäisen tarkoituksen: keskuksen tehtävä on innostaa kävijät, erityisesti lapset ja nuoret, luontoon.

Lieriöön laitettiin myös kivet viidestä kansallispuistosta, jotka sijaitsevat Suomen eri kolkilla: Lapista, Merenkurkusta, Kolilta, Tammisaaren kansallispuistosta ja Helvetinjärven kansallispuistosta. Kivet muistuttavat siitä, että Haltia edustaa kaikkia Suomen kansallispuistoja.

Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltian synnystä

Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltian inspiroineesta tarinasta

Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltian puuarkkitehtuurista

Sosiaalinen vastuu: Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia

Haltian lähiluonto sekä Nuuksion kansallispuiston metsät ja vedet tarjoavat hyvät retkeily- ja virkistäytymismahdollisuudet. Maksutta on käytettävissä mm. tulipaikkoja, retkeilyreittejä sekä retkeilyneuvonta Haltiassa.

Haltia kannustaa kestävään retkeilyyn, jossa otetaan vastuu ympäristöstä. Luontokasvatuksen avulla lisätään ymmärrystä luonnonsuojelun merkityksestä ja tuetaan ihmisten luontosuhteen rakentumista. Luontokoulun ja opastustuotteiden sekä tapahtumien avulla mahdollistetaan kaikenikäisille pääsy luontoretkille, erityisesti panostetaan lapsiin ja nuoriin. Haltia on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa on sitoutunut viestimään kestävän retkeilyn ja luontosuhteen vahvistumisen tukemiseksi. Luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat yksi pääviesteistä.

Moni on kiinnostunut tekemään konkreettisia tekoja luonnon hyväksi. Haltiaa isännöivä Metsähallitus tarjoaa yhteistyössä järjestöjen kanssa monenlaisia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan suojelualueiden hoidon, uhanalaisen lajiston sekä riista- ja kalakantojen kestävyyden parissa. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevien ihmisten määrä on kasvussa.

Nuorten oppimista ja työllistymistä tuetaan

Haltia työllistää vuosittain useita nuoria ja tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Opiskelijoille tarjotaan harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja sekä erilaisia projekti- ja päättötyöaiheita.

Haltia tuottaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa tukevia luontokoulupäiviä, opastuksia, koulutuksia ja työpajoja. Kouluja ja päiväkoteja kannustetaan myös omatoimiseen retkeilyyn valmiiden ohjelmien sekä lainattavien materiaalien ja varusteiden avulla.

Kulttuurinen vastuu: perintöä vaalitaan

Kalevala on Haltian arkkitehtuurin inspiraation lähde. Kulttuuriperintö näkyy Haltiassa tilojen nimistä opastuksen sisältöihin asti.

Suomalaisen luonnon ja jokamiehenoikeuksien merkitystä osana suomalaista kulttuuriperintöä tuodaan esiin. Haltian tapahtumissa, opastuksissa ja koulutuksissa siirretään eteenpäin mm. retkeily- ja muita luonnossa liikkumisen taitoja.

Haltia osana Metsähallituksen kestävän kehityksen ohjelmia

Metsähallituksen vastuullisuusohjelma >>

Metsähallituksen toimintatapaohje >>

Metsähallituksen luontopalveluiden kestävän luontomatkailun periaatteet >>

Haltian kestävän kehityksen tekoja

Haltia on mukana Valitse vastuullisemmin -palvelussa, joka auttaa valitsemaan kestävämpiä tapoja elää ja viihtyä Helsingissä. Palvelu siivilöi Helsingin kaupunkimarkkinointisivusto MyHelsinki.fin sisällöstä vastuullisempia palveluja, kuten ravintoloita, liikkeitä, käyntikohteita, tapahtumia ja majoitusvaihtoehtoja. 

Ekoteknologia

Maalämpöä, aurinkokeräimiä, ruohokatteinen katto, itsesäätyvä ilmastointi ja valaistus – Haltiassa ympäristö on otettu huomioon kaikessa. Ympäristöystävällisesti toimivan luontokeskuksen taustalla on taitava suunnittelu sekä huippumodernit ja ekologiset ratkaisut.

Haltia on suunniteltu ja rakennettu kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Ympäristönäkökulmat huomioidaan myös Haltian toiminnassa.

Ympäristöystävällisyys alkaa arkkitehtuurista…

Haltia on suunniteltu siten, että lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen tarvitaan mahdollisimman vähän energiaa. Rakennuksen pyöreähkön muodon ansiosta sen ulkovaipan koko on pieni suhteessa sen kuutiomäärään, ja alin kerros on kokonaan maan alla. Näin myös lämmönhukka jää pieneksi.

Rakennuksen terassi on sijoitettu niin, että se varjostaa alempia kerroksia, mikä vähentää jäähdytystarvetta kesällä. Ikkunoiden vähäinen määrä pienentää paitsi jäähdytystarvetta myös lämmönhukkaa. Haltian suunnittelussa on otettu huomioon myös ilmansuunnat ja vuorokauden vaihtelu. Näin saadaan luonnolta apua tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lämmitykseen ja valaistukseen.

 …ja täydentyy huippumodernilla teknologialla

Haltia on täynnä viimeisintä teknologiaa, joka mahdollistaa tehokkaan, ympäristöä säästävän toiminnan. Teknologiavalinnoissa on otettu huomioon laitteiden pitkäikäisyys ja kierrätettävyys. Lisäksi jo kilpailutusvaiheessa määriteltiin, että Haltian toimittajien on täytettävä myös omassa toiminnassaan tietyt ympäristövaatimukset.

Haltian LVI-tekniikka, sähkötekniikka, sammutus- ja turvajärjestelmät, esitystekniikka sekä koko kiinteistön tietojärjestelmä on suunniteltu yksityiskohtia myöten keskenään mahdollisimman yhteensopiviksi ja ekotehokkaiksi.

Haltian EMYA-palkinto kestävästä kehityksestä

Keväällä 2015 Suomen luontokeskus Haltia palkittiin ensimmäisenä maailmassa kestävän kehityksen palkinnolla arvostetussa European Museum of the Year -kilpailussa.

Lämmitys & jäähdytys

LVI-tekniikka

Haltia lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla. Tavoitteena on, että Haltia on lämmityksen suhteen 75-prosenttisesti omavarainen ja jäähdytyksen suhteen 100-prosenttisesti omavarainen.

Lämmitystä vuodenaikojen rytmissä

Haltian alla olevaan kallioon on porattu 15 porakaivoa, jotka ulottuvat noin 250 metrin syvyyteen. Haltian lämmitys ja jäähdytys perustuu niissä kulkeviin maalämpöputkiin, joita on yhteensä 11 kilometriä. Putkissa kiertää noin 20 kuutiometriä maalämpönestettä, jonka mukana lämpöenergiaa siirretään Haltian ja kallioperän välillä. Maalämpöneste sisältää etanolia ja vettä.

Talvella lämpöä otetaan kallioperästä

Kallioperään on varastoitunut miljoonien vuosien aikana auringon lämpöä, jota pystytään talvella käyttämään Haltian lämmittämiseen. Maalämpöneste kiertää lämmönsiirtoputkissa kallioon, jossa kallioperään varastointunut lämpö lämmittää sen. Neste palaa rakennukseen lämmenneenä.

Rakennuksessa lämpöpumppu ottaa maalämpönesteestä lämpöä eli jäähdyttää sitä. Pumppu nostaa ottamansa lämmön lämpötilatasoa edelleen ja siirtää sen sitten rakennuksen lämmitysjärjestelmään, esimerkiksi lattialämmitykseen ja lämpöpattereihin. Jäähtynyt maalämpöneste palaa jälleen putkia pitkin maan sisään, jossa maan luonnollinen lämpö lämmittää sen uudelleen.

Kesällä kallio viilentää Haltian

Kesähelteillä rakennuksiin tulee ylilämpöä eli sisälämpötila pyrkii nousemaan haluttua korkeammaksi. Silloin sisäilmaa täytyy jäähdyttää eli poistaa siitä liika lämpö. Normaalisti lämpö siirretään jäähdytyslaitteiden avulla ulkoilmaan.

Haltian katto

Haltiassa lämpö poistetaan sisäilmasta muun muassa puhallinkonvektoreilla ja jäähdytyspalkeilla, joissa kiertää viileä vesi. Kun viileä vesi poistaa rakennuksesta ylilämpöä, se lämpenee. Veteen siirtynyt lämpö siirretään takaisin rakennuksen maalämpöjärjestelmään ja maalämpöputkia pitkin kallioperään.

Talven lämmityskauden jälkeen kallioperä on hieman jäähtynyt normaalilämpötilasta. Kun lämmintä maalämpönestettä kierrätetään Haltiasta kallioon, neste jäähtyy eli luovuttaa lämpöä ja palaa rakennukseen viilentyneenä. Samalla kallioperä lämpenee hieman.

Auringonsäteitä säilöön

Haltian lämmitysjärjestelmään kerätään energiaa myös rakennuksen katolla sijaitsevilla aurinkokeräimillä. Niin sanotut tyhjiöputkikeräimet toimivat siten, että auringon säteet heijastuvat tyhjiön läpi mustaan pintaan ja lämmittävät samalla sitä ja keräimen sisällä olevaa lämmönsiirtoainetta. Tyhjiön ansiosta lämpö jää putkeen, sillä ympäröivä ilma ei pääse sitä jäähdyttämään.

Lämmönsiirtoaine lämmittää pakkasenkestävän liuoksen, joka kiertää aurinkokeräimiltä Haltian lämmitysjärjestelmään. Lämmennyttä liuosta käytetään yhdessä maalämmön kanssa lämmittämään tuloilmakoneiden, lämpöpattereiden ja lattialämmityspiirien lämmitysvettä sekä Haltian käyttövettä.

Silloin kun aurinkokeräimistä saadaan enemmän lämpöä kuin sillä hetkellä tarvitaan, ylimääräinen aurinkolämpö voidaan ohjata kallioperään maalämpönesteen mukana. Näin myös estetään aurinkokeräimien ylikuumeneminen.

Tavoitteena on, että kalliosta ja auringosta saatavan hybridienergian ansiosta vain 25 prosenttia Haltian lämmitysenergiasta tulee tulevaisuudessa verkkosähköstä. Haltian käyttämä sähkö on ympäristömerkittyä Ekoenergiaa.

Hukkalämpö talteen

Haltian kylmälaitteiden ja muiden laitteiden tuottama hukkalämpö otetaan talteen. Vuodenajasta ja tarpeesta riippuen sitä käytetään Haltian lämmitykseen lämmittämällä ilmanvaihdon tuloilmaa tai varastoidaan kallioperään.

Säästeliästä vedenkäyttöä

Haltian automaattiset vesihanat ja vedettömät pisuaarit pienentävät vedenkulutusta. Käyttövesi lämmitetään kesäisin pääasiassa aurinkokeräimistä saatavalla energialla ja talvisin geoenergialla.

Ilmastointi ihmisten lukumäärän mukaan

Haltian aktiivinen, itse säätyvä ilmastointijärjestelmä reagoi rakennuksessa olevien ihmisten lukumäärään ja mahdollistaa sisäilman laadun tarkkailun ja säätämisen. Haltiassa on useita erillisiä tiloja, joihin on omat sisäänkäynnit. Siksi koko rakennuksen ilmastointia ei tarvitse pitää päällä, jos vain osa tiloista on käytössä.

Haltian sisäilmaa ohjataan automaatiojärjestelmällä eli raikasta ilmaa otetaan rakennukseen vain kulloinkin tarvittava määrä, jolloin ilmastointi toimii aina optimaalisesti ja energiaa tuhlaamatta. Järjestelmä kuluttaa vähän sähköä mutta takaa kuitenkin laadukkaan sisäilman. Ilmanvaihtojärjestelmän hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään tuloilman esilämmittämiseen.

Sähkötekniikka

Haltian tiloja voidaan muunnella monenlaisiin käyttötarpeisiin, ja samaan muunneltavuuteen on pyritty myös sähkötekniikassa. Sähkönkulutusta hillitsee rakennuksen geoenergiajärjestelmä, joka vähentää lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa sähköä merkittävästi.

Tulevaisuudessa tavoitteena on, että Haltia on geo- ja aurinkoenergian ansiosta mahdollisimman energiaomavarainen. Niiltä osin kuin verkkosähköä tarvitaan täydentämään Haltian energiankulutusta, rakennukseen ostetaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.

Älykäs valaistus säätää itseään

Valaistus ja näyttelytekniikka kuluttavat suurimman osan Haltian tarvitsemasta sähköstä. Rakennus on suunniteltu niin, että ikkunoista tulevaa luonnonvaloa voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon esimerkiksi aula- ja ravintolatiloissa. Luonnonvalon pääsy näyttelytiloihin puolestaan on pyritty estämään, jotta näyttelyvalaisinten tehontarve pysyy mahdollisimman alhaisena. Haltian ulkovalaistuksessa on käytetty LED-valoja.

Haltian sisävalaistuksen sähkönkulutusta pienennetään liikkeentunnistuksen ja läsnäolotunnistuksen avulla. Liikkeentunnistus on käytössä muun muassa aputiloissa, käymälöissä ja käytävillä. Kun käytävillä ei kuljeta, valaistus putoaa noin 10 prosenttiin normaalitasosta eli hämärävalaistukseksi, josta se nostetaan taas tarvittaessa normaalille tasolle. Kokonaan ei loistevalaisimia kannata sammuttaa, koska sammuttelu lyhentää niiden käyttöikää. Lepotaso siis pienentää sähkönkulutusta ja säästää samalla lamppuja.

Henkilökunnan työpisteiden valaistusta puolestaan ohjaa läsnäolotunnistus, joka on liikkeentunnistusta tarkempi ja tunnistaa jopa sormien liikkeen tietokoneen näppäimistöllä.

Haltian näyttelyihin on valittu energiaa säästävät laitteet. Näyttelyjen keskitetty, etäohjattava valvontatekniikka mahdollistaa koko näyttelylaitteiston hallinnan ja kytkemisen pois päältä silloin, kun sitä ei käytetä.

Hissin jarrutusenergia talteen

Haltiassa on yksi hissi, joka palvelee koko rakennusta. Hissin jarrutusenergia otetaan ttalon sähköverkkoon ja käytetään heti tarpeen mukaan. Haltian hissistä talteen otetulla energialla voitaisiin pyörittää kolme pyykkikoneellista päivässä ympäri vuoden.

Aurinkoa pistorasiasta

Tulevaisuudessa, tekniikan vielä hieman kehityttyä Haltiaan on tarkoitus rakentaa aurinkopaneelit, jotka tuottavat sähköverkkoon muunnettavaa aurinkoenergiaa. Aurinkopaneelit nostavat Haltian energiaomavaraisuuden astetta.

Varageneraattori pyörittää Haltiaa sähkökatkon sattuessa

Haltia on rakennettu puusta, ja siksi sen sammutusjärjestelmän toiminta on turvattu sähkökatkojen varalta varajärjestelmällä. Dieselöljyllä toimiva varageneraattori varmistaa sammutusjärjestelmän toiminnan tulipalon sattuessa.

Varageneraattori ei kuitenkaan seiso muulloinkaan tyhjän panttina, vaan sillä voidaan syöttää sähkövirtaa rakennuksen sähköverkkoon myös ns. normaalien sähkökatkojen aikana eli silloin, kun ei ole kyse tulipalosta. Siksi Haltia toimii sähkökatkojen aikanakin lähes normaalisti: varageneraattori alkaa 15 sekunnin viiveen jälkeen pyörittää rakennuksen valaistusta, näyttelytekniikkaa ja muita toimintoja lähes 100-prosenttisesti.

Esitystekniikka

Haltian näyttelyt vievät kävijän Suomen 39 kansallispuiston upeisiin maisemiin. Aidon luonnon kosketus ja elämyksellisyys syntyy Haltian pääyhteistyökumppanin Aronet-Esitysyhtiö Oy:n ammattimaisella esitystekniikalla.

Erinomainen kuvalaatu takaa luontoelämyksen

Haltiaan on valittu ammattitason projektori- ja näyttöjärjestelmät. NEC-projektoreiden korkea resoluutio ja suuri valoteho yhdessä ammattinäyttöjen kanssa tekee oikeutta Suomen upealle luonnolle. Esimerkiksi Haltian päänäyttelytilassa on 18 metriä pitkä videoseinä, jolla esitetään luontokuvaa neljällä huippuprojektorilla. Kuva imaisee kävijän luonnon ihmeisiin.

Haltian näyttelyt vievät kävijän Suomen 40 kansallispuiston upeisiin maisemiin. Aidon luonnon kosketus ja elämyksellisyys syntyy Haltian pääyhteistyökumppanin Aronet-Esitysyhtiö Oy:n ammattimaisella esitystekniikalla.

Lapsia Haltiassa

Erinomainen kuvalaatu takaa luontoelämyksen

Haltiaan on valittu ammattitason projektori- ja näyttöjärjestelmät. NEC-projektoreiden korkea resoluutio ja suuri valoteho yhdessä ammattinäyttöjen kanssa tekee oikeutta Suomen upealle luonnolle. Esimerkiksi Haltian päänäyttelytilassa on 18 metriä pitkä videoseinä, jolla esitetään luontokuvaa neljällä huippuprojektorilla. Kuva imaisee kävijän luonnon ihmeisiin.

Infonäytöt pitävät kävijän ajan tasalla

Haltian infonäytöiltä kävijä voi saada runsaasti rakennukseen ja luontokeskuksen toimintaan liittyvää tietoa. Digital Livingin ja Haltian yhteistyössä tuottaman infojärjestelmän avulla esimerkiksi näyttelyvastaava voi tuottaa infonäytöille tietoa näyttelyistä, kun taas ravintolahenkilökunta pystyy päivittämään niille päivän ruokalistan.

Elämyksellisiä kokouksia ja tapahtumia

Myös Haltian monitoimi-, opetus- ja kokoustiloissa sekä tilausravintolassa on korkealuokkainen esitystekniikka. Esimerkiksi kokoustiloissa on interaktiivinen projektori, jonka infrapunasilmä tunnistaa, kun tussitaululle kirjoitetaan erikoiskynällä. Haltian kokous- ja tapahtumatekniikka tekevät siitä uudenlaisen, elämyksellisen kokouskeskuksen, joka pystyy tarjoamaan ulkopuolisille käyttäjille huippupuitteet monenlaisiin tarpeisiin, häistä konferensseihin.

Ympäristöä unohtamatta

Haltian projektori- ja näyttöjärjestelmät ovat pitkäikäisiä ja kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa, ja niillä on korkea kierrätettävyysaste. Kaikissa NEC:n laitteissa on virransäästötila sekä hiilijalanjälkilaskuri, joka seuraa niiden energiankulutusta. Näytöt mittaavat ympäröivän valon määrää, ja niiden kirkkaus säätyy automaattisesti tarvittavalle tasolle.

Keskitettyä etähallintaa

Haltian monien tilojen esitystekniikkaa voidaan hallita tietokoneilla, ohjauspaneeleilla langallisesti ja langattomasti paikan päällä tai etänä verkossa. Crestronin monipuolisen digitaalisen valvonta- ja hallintaohjelmiston kautta voidaan esimerkiksi seurata, mitkä laitteet ovat päällä tai kuinka paljon käyttöaikaa projektoreiden lampuissa on jäljellä. Laitteiden virta voidaan myös kytkeä keskitetysti päälle ja pois sekä ohjata tiettyjä esiasetettuja tilanteita näyttelyn tarpeiden mukaan.

Haltian esitystekniikka on UPS-häiriösuojattu sähköpiikkien varalta. Suojaus myös säästää esimerkiksi projektorien lamppujen käyttöaikaa. Sähkökatkoihin on varauduttu dieselvaravoimageneraattorilla.

Tietojohdettu kiinteistö – Haltia on älytalo

Mitä jos kaikki rakennuksen tiloihin, laitteisiin, työntekijöihin, siivous- ja huoltopalveluihin sekä muihin alihankkijoihin liittyvä tieto voitaisiin tuoda samaan, pilvipalveluna toimivaan tietojärjestelmään? Mitä jos järjestelmästä voisi tarkistaa vaikkapa yksittäisen projektorin huolto- ja takuutiedot sekä laitteen tilan? Entä jos myös jokainen työntekijä saisi sieltä itselleen tärkeät tiedot: työvuorot, tilojen varauskalenterin ja työtiloihin liittyvät asiat? Haltiassa saa ja voi.

Haltia on ensimmäinen tietojohdettu kulttuurikohde maailmassa. Kaikki rakennuksen huipputeknologia – liittyipä se ekotehokkuuteen, turvajärjestelmiin tai esitystekniikkaan – on kytketty samaan kiinteistön käyttöjärjestelmään.

Millaista tietoa juuri sinä tarvitset Haltiasta?

Digital Living -tietojärjestelmä toimii kaikkien Haltian alajärjestelmien, esimerkiksi  turvajärjestelmän, sammutusjärjestelmän, esitystekniikan ja lämmitysjärjestelmän, yläpuolella ja kokoaa niiden tiedot yhteen. Se tarjoaa kullekin käyttäjälle, työntekijöistä näyttelykävijöihin, juuri hänelle oleellisen tiedon sellaisessa muodossa kuin hän sen tarvitsee. Sama tieto voidaan siis esittää eri tavalla näyttelykävijälle ja kiinteistöhuollolle.

Ratkaisu on edellyttänyt Haltian ja sen kaikkien toimintojen tarkkaa analysointia: on määritetty rakennuksen kaikki käyttötarkoitukset, siihen liittyvät toimijat, laitteet ja järjestelmät ja niiden kytkeytyminen toisiinsa, kaikkien työntekijöiden roolit ja tarpeet sekä esimerkiksi huoltoon, siivoukseen ja isännöintiin liittyvät palveluntuottajat.

Haltian tietojärjestelmän kautta järjestetään niin henkilökunnan työvuorot kuin tilojen varaukset ja taloautomaatio, ja sen avulla voidaan tuottaa kävijöille tietoa esimerkiksi rakennuksen aulan infonäytöille. Rakennuksen toimintaan ja vaikkapa säähän liittyvä tieto voidaan yhdistää käyttäjälle merkitykselliseen muotoon ja kertoa, kuinka esimerkiksi Haltian puurakenne ja maalämpöjärjestelmä auttavat juuri tällä säällä rakennuksen 200 kävijää viihtymään sisätiloissa.

Järjestelmällä voidaan seurata jokaista Haltian laitetta, kalustetta ja irtaimiston osaa, ja sen kautta tiedetään esimerkiksi laitteen historia, takuuaika ja huoltotarve. Hissin korjaaja saa haluamansa tiedon hissistä, ja kahvilan työntekijä voi tarkistaa, kuinka monta kahvikuppia päivän kestityksissä tarvitaan. Järjestelmästä voidaan tarkistaa vaikkapa ilmanvaihtolaitteiden määrä ja se, mihin ne puhaltavat ilmaa.

Tieto mahdollistaa ympäristöystävällisen toiminnan

Haltian tietojärjestelmän tuottama kattava tietomäärä mahdollistaa järkevän ja energiatehokkaan toiminnan. Järjestelmä on työkalu, joka auttaa ymmärtämään rakennuksen ja laitteiden toimintaa ja kehittämään sitä faktatiedon pohjalta.

Tietojärjestelmä tuottaa Haltian henkilökunnalle ja laitevalmistajille tarkkaa raportointitietoa ratkaisujen tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä ja kertoo, ovatko kulutetut resurssit ja energia järkevässä suhteessa toimintaan. Tarkka tieto ja toiminnan vaikutusten ymmärtäminen mahdollistavat aidosti ympäristöystävälliset ratkaisut.

Haltian näyttelytila

Vavahutti polveansa, järkytti jäseniänsä:
munat vierähti vetehen, meren aaltohon ajaikse;
karskahti munat muruiksi, katkieli kappaleiksi.

Ei munat mutahan joua, siepalehet veen sekahan.
Muuttuivat murut hyviksi, kappalehet kaunoisiksi:

Puurakentaminen

munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi,
munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi;

yläpuoli ruskeaista päivöseksi paistamahan,
yläpuoli valkeaista, se kuuksi kumottamahan;

mi munassa kirjavaista, ne tähiksi taivahalle,
mi munassa mustukaista, nepä ilman pilvilöiksi.

Haltian kumppanit

Haltia tekee aktiivista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, mm. pääkaupunkiseudun kunnat ja kaupungit sekä yritykset. Päärahoitus tulee valtiolta Metsähallituksen luontopalveluilta ympäristöministeriön budjetista sekä rahoittajakunnilta. Yritysyhteistyö mahdollistaa Haltian toiminnan kehittämisen ja parhaimpien mahdollisten ratkaisujen ja palveluiden löytämisen.

Rahoittajakumppanit

Haltian toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut, joka saa rahoituksen ympäristöministeriöltä. Metsähallituksen lisäksi luontokeskuksen toimintakuluihin osallistuvat lähikunnat kävijämäärien suhteessa. Puolet toiminnasta rahoitetaan Haltian omalla tulorahoituksella pääsylipuista, tilavuokrista sekä tuotemyynnistä. Toinen puoli vuosibudjetista katetaan seuraavasti:

Haltian toiminnan rahoitus:

  • Espoon kaupunki 35 %
  • Helsingin kaupunki 30 %
  • YmpäristöministeriöMetsähallitus 20 %
  • Solvalla Nedre Ab 5 %
  • Vantaan kaupunki 5 %
  • Kauniaisten kaupunki 1,7 %
  • Kirkkonummen kunta 1,7 %
  • Vihdin kunta 1,7 %

Haltian suunnittelu aloitettiin vuonna 2002 esi- ja perusselvityksillä. Vuonna 2008 Haltian rakentamista varten perustettiin kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on tukenut luontokeskus Haltiaa miljoonalla eurolla. Haltia on mukana myös useissa hankkeissa, joilla haetaan rahoitusta sen toiminnan kehittämiseen.

Yritysyhteistyö

Suomen luontokeskus Haltialla on useita yhteistyöyrityksiä. Yritysyhteistyön tavoitteena on lisätä Haltian vaikuttavuutta Suomen upeimpien luontokohteiden näyteikkunana. Yritysyhteistyössään Haltia noudattaa valtiovarainministeriön ohjeita Sponsoroinnin periaatteet valtionhallinnossa.

Haltia valitsee kumppaneikseen yrityksiä, jotka vastaavat arvoiltaan Haltian arvoja ja osaamiseltaan Haltian tavoitteita.

Haltian kumppanit ovat sitoutuneet Haltian tavoitteeseen tarjota Haltian kävijöille syviä luontoelämyksiä, innostaa heitä lähtemään retkelle Suomen luontoon ja tukea lasten ja nuorten luontosuhteen syventymistä. Yhteistyöllä halutaan myös edistää korkeatasoista ekologista arkkitehtuuria, rakentamista ja teknologisia ratkaisuja. Yritysyhteistyö lisää Haltian mahdollisuuksia toteuttaa toimintaansa ja palveluitaan ekologisesti ja teknisesti korkeatasoisesti sekä palvella asiakkaita heidän tarpeistaan lähtien.

Haltia on kiinnostunut laajentamaan yhteistyöyritysverkostoaan. Yhteydenotot luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi.

Yhteistyökumppanit

Delicatessen ravintolapalvelut-logo

Delicatessen Ravintolapalvelut on vahvasti kotimainen, luotettava ja vastuullinen yritys. Kaikki ruoat valmistetaan ammattikeittiössä ja yritys ottaa vastuun maukkaista, kauniista, selkeistä ja johdonmukaisista menukokonaisuuksista, joita voidaan joustavasti muokata asiakkaan toiveiden mukaisiksi. Delicatessenin arvoja ovat laadukkuus, välittäminen henkilökunnasta ja asiakkaista sekä vastuullisuus (yhteiskuntavastuu ja sosiaalinen vastuu), jotka kaikki näkyvät jokapäiväisessä tekemisessä.

Delicatessen Ravintolapalvelut vastaa Ravintola Haltian toiminnasta.

Fjällräven-logo

Fenix Outdoor AB on ruotsalainen pörssilistattu yhtiö, jonka liikevaihto on n. 148 Meur ja joka tarjoaa tuotteita aktiiviseen elämäntapaan, ulkoiluun ja retkeilyyn. Pörssiyhtiö omistaa mm. Partioaitan ja Fjällräven-tuotemerkin.

Fenix Outdoor varustaa haltialaiset retkeilyhenkisillä Fjällräven-työasuilla.

Fortum-logo

Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jonka liiketoimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti, voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalvelut, sekä energiaan liittyvät muut palvelut. Fortumin visio on olla puhtaan energian edelläkävijä ja tavoitteena on edistää uusiutuvan energian käyttöä.

Toukokuussa 2016 Haltiaan asennettiin aurinkosähköjärjestelmä yhteistyössä Fortumin kanssa. Järjestelmä on osa Fortumin virtuaalivoimalaitoshanketta (INTESEM – Intelligent Solar Energy Management from Cell to Grid), jolla pyritään saamaan lisätietoa hajautetun aurinkosähkötuotannon mahdollisuuksista. Hanketta tukee teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes.

Kinnarps-logo

Kinnarps Oy on vuonna 1990 perustettu suomalainen perheyritys, joka tarjoaa sisustusratkaisuja toimistoihin ja julkisiin ympäristöihin. Korkea laatu ja vähäiset ympäristövaikutukset ovat luonteenomaisia Knipparsin toimintaketjulle, aina raaka-aineiden hankinnasta työtilojen valmiisiin sisustusratkaisuihin saakka.

Kinnarpsin yhteistyö Haltian kanssa on perustunut päänäyttelysalin sisustamiseen. Mm. Haltian päänäyttelyssä sijaitsevan panoramaseinän edustalle sijoitettu sohva on laadukas yritysyhteistyön tuotos, jolla näyttelyvierailija viihtyy pidemmänkin hetken ”vuodenaikojen vaihtelusta” nauttien.

NIKARI-logo

Vuonna 1967 perustettu Nikari Oy valmistaa korkealaatuisia puuhuonekaluja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimitamme tuotteitamme ja tilaustöitä julkisiin kohteisiin sekä yksityiskoteihin. Perusajatuksenamme on käyttää lähialueen monimuotoisten metsien sertifioitua puuta, ja tehdä siitä niin muotoilullisesti kuin teknisestikin huonekaluja, jotka edustavat parhainta mahdollista laatua.

Nikarin huonekalujen palkittu design on kunnianhimoista ja modernia. Se nojautuu pelkistettyyn pohjoismaiseen muotoilutraditioon. Rauhallinen muotokieli kunnioittaa puun omaa luonnetta. Huonekalumme sulautuvatkin luontevasti ympäristöönsä aikakaudesta riippumatta.

”Yhteistyömme Haltian kanssa tarkoittaa, että saamme toimittaa puisia tuotteitamme Haltian tiloihin. Olemme iloisia, että voimme olla mukana tässä projektissa, koska edustamme molemmat pitkälti samankaltaista ajatusmaailmaa, jossa arvostetaan kansainvälisesti korkealaatuista kestävyyttä, ajattomuutta ja laadukkuutta.”

Nokian jalkineet-logo

Nokian Jalkineet on yli satavuotinen jalkinemerkki, jonka juuret ovat vahvasti suomalaisessa luonnossa. Pohjoisen ilmaston tuntemus  ja suomalainen design yhdistettynä uusimpaan jalkineteknologiaan on tehnyt Nokian Jalkineista yhden markkinoiden arvostetuimmista kumijalkinemerkeistä. Vuodesta 2005 Nokian Jalkineet on ollut suomalaisen perheyhtiön Berner Oy:n omistuksessa, jonka liiketoimintaan kuuluu olennaisesti ympäristöstä ja luonnosta välittäminen.

Haltia-yhteistyö tukee Nokian Jalkineiden suhdetta luontoon ja haluamme myös tuotteidemme kautta tarjota laadukkaita elämyksiä luonnossa liikkumiseen.

NuuksioResort-logo

Nuuksio Resort on sateenvarjo, jonka alle pyritään kokoamaan kaikki Nuuksion alueen palvelut yhteen, jotta asiakas löytäisi ja voisi ostaa ne helpommin. Nuuksio Resort -yhteisö on perustettu v. 2016 ja siinä on mukana 21 alueella toimivaa luontomatkailuyritystä.

Partioaitta-logo

Partioaitta on Suomessa toimiva kauppaketju, joka myy tuotteita ja välineitä retkeilyyn ja ulkoiluun. Partioaitta aloitti toimintansa Suomen Partioliiton omistamana vuonna 1928. Vuodesta 2011 se on ollut osa ruotsalaista pörssiyhtiö Fenix Outdoor AB:ta, joka omistaa muun muassa Fjällräven-tuotemerkin.

Haltian ja Partioaitan yhteistyö on ensisijaisetsi tapahtuma-yhteistyötä. Molempien tahojen tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan luonnossa ja kiinnostumaan uusista luontolajeista. Osassa Haltian tapahtumia Partioaitta tarjoaa Haltian vierailijoille välinetestausta ja informaatiota retkeilytuotteista.

Retkipaikka-logo

Retkipaikka on Suomen suosituin outdoor- ja luontomatkailublogi, jossa on esitelty kuvin ja sanoin tähän mennessä yli 2500 suomalaista retkikohdetta. Tuomalla Suomen upeat luontokohteet suuren yleisön tietoon Retkipaikka edistävää matkailua ja antaa mahdollisimman monelle ihmiselle syyn lähteä poluille, pitkospuille ja nuotioiden äärelle nauttimaan luonnosta.

Suomen luontokuvaajat-logo

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry järjestää Vuoden Luontokuva -kilpailun. Yhdistykseen kuuluu yli 3000 luontokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista. Vuoden Luontokuva -festivaali on Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma.

Vuoden Luontokuva -kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista, sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Vuoden Luontokuva on visuaalisesti näyttävä valokuva, joka osoittaa valokuvaamisen taitoa ja jonka keskeisenä sanomana on suomalainen luonto.